Housut pois ja hoitoon

Olin menossa gynekologiseen tutkimukseen, mieheni tuli mukaani. Lääkäri tervehti meitä ja ohjasi mieheni asettumaan pöydälle ja alkoi selostaa toimenpiteitä. Sanoin, että hei, minähän tässä se potilas olen. Lääkäri totesi, että no niinhän sen täytyykin olla, sillä taustatiedoissa sanotaan, että "asiakas on v****mainen akka", eikä mieheni vaikuttanutkaan kuvaukseen sopivalta. Hämmennyin niin, etten tajunnut edes olla loukkaantunut, kun kiipesin mieheni paikalle. Lääkäri alkoi tunnustella verisuoniani ja kysyi, onko tämä minun ensimmäinen kertani dialyysihoidossa. Missä pirun dialyysihoidossa, ajattelin, mutta en uskaltanut kysyä mitään, koska lääkäri kerran jo valmiiksi piti minua v****maisena. Lääkäri luetteli mahdollisia sivuvaikutuksia: pahoinvointia, heikotusta ja jalkaterien kääntymistä väärin päin. En halunnut, että jalkateräni kääntyisivät väärin päin, joten sanoin, että nyt minut on varmasti sekoitettu johonkuhun toiseen.

Pala taivasta

Lokakuu vetelee viimeisiään ja moni hieno uni tässä välissä on vaipunut unhon yöhön ihan vain siksi, että en ole ehtinyt niitä ajoissa muistella ja ylös kirjoittaa. Viime yön unessa katselin sinistä ja pilvistä taivasta, joka oli jaettu nelikulmaisiin ruutuihin, joita minulle kerrottiin olevan yhteensä 52. Yhdessä ruudussa pilvien päällä näkyi pieniä taloja. Minulle selvisi, että nämä osat taivasta ovat ihmiselle näkymättömiä osia, mutta juuri nyt yksi ruutu oli tilapäisesti korvattu toisella, koska alkuperäinen oli puhdistettavana. Mietin, onkos tämä nyt todiste tuonpuoleisesta elämästä "taivaassa", mutta samaan aikaan radiossa kerrottiin, että tiede on nyt löytänyt pitävät todisteet sille, ettei Jumalaa ole, sillä aivoissa ei ole reseptoreita, jotka ovat erikoistuneet rukouksiin. En ymmärtänyt.

Sitten olin pääsykokeessa ja pyrin opiskelemaan samaan kouluun, josta olen kerran jo valmistunut. Käytin aikani pelkkään jahkailuun ja läksin kahvilaan ostamaan suklaata. Pikkupojat myivät minulle (törkeään hintaan) puoliksi syötyjä suklaamunia, joiden sisältä oli yllätysmunat jo viety.

Linnasta linnaan

Minut tuomittiin vankeuteen, koska olin ollut juovuksissa julkisella paikalla. Tuomioni oli kaksi kuukautta. Vankilassa kehitin toisen vangin kanssa pakosuunnitelman. Pääsimme ulos rikotun ikkunan kautta, mutta jäimme kiinni ja tuomioni piteni kuuteen kuukauteen. En valittanut, vaan pyysin äitiäni tuomaan minulle piirustusvälineitä. Nyt saisin piirtää rauhassa.

Olin kotona ja ajattelin, että onneksi mieheni on niin mahtava mies, että hyväksyy pienen poikani omakseen, vaikka tietääkin, että lapsi ei ole hänen. Sitten menin lapsi sylissäni ulos. Siellä lapsi suihkutti pissit serkkupoikani (joka oli unessa lapsi) päälle. Tulin sisään ja ajattelin, että haluan saada vielä kolmannen lapsen, mieheni kanssa yhteisen.

Johtajat

Uneni ovat olleet jälleen liian vaikeaselkoisia selostaa, mutta poimitaan pari pikkupätkää..

• Tasavallan presidentti Niinistö oli puettu KOPin Roope Ankka -säästölippaan näköiseksi ja hänet heitettiin uima-altaaseen, joka oli täytetty 20 sentin kolikoilla.
• Venäjän Putin oli mukana jossain arveluttavassa ilotalossa, jossa oli kylmä. Alastomat ihmiset seisoskelivat piireissä pienissä huoneissa. Mukana oli Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov, joka naureskeli

Kissoja

Olin säilyttänyt kolmea kissanpentua (jotka olivat kotonamme myös reaalimaailmassa, mutta nyt asuvat jo muissa paikoissa) akvaariossa. En nähnyt siinä mitään ongelmaa, mutta jossain vaiheessa tuumin, että kissat tarvitsevat kenties enemmän tilaa ja tietääkseni ne eivät pysty hengittämään veden alla. Nostinkin ne pois akvaariosta ja ne olivat kaikin puolin kunnossa. Tunsin kuitenkin syyllisyyttä ja häpeää.

Äitini oli ottanut kotiinsa kaksi kissaa, jotka olivat uskomattoman sileitä, kiiltäviä ja pehmeitä. Ne olivat myös paksuja, pyöreitä ja lyhythäntäisiä. Toinen oli kooltaan vain noin puolet isommasta. Isompi oli vihreänmusta, pienempi violetinmusta.

Ahstma

Sattuneesta syystä olen viimeaikoina altistunut kissapölylle ja joutunut käyttämään inhalaattoria aika usein. Viime yönäkin olisi ehkä pitänyt herätä ottamaan henkoset, mutta olin ilmeisesti liian väsynyt heräämään niin mitättömän syyn tähden. Sen sijaan näin unta, että olin kokoontunut johonkin astmaparantolapiiriin, jossa ryhmä ihmisiä istui piirissä. Jokaisella oli kädessään yksi inhalaattori ja aina yhden annoksen oton jälkeen ne siirtyivät kädestä toiseen vieressä istujalle ja sitten henkäistiin taas uudestaan. Muut olivat tehottomia lumelääkkeitä, mutta yksi luonnottoman suuri inhalaattori sisälsi oikeaa tehoainetta. Odotin, että se osuisi kohdalleni. Kun se sitten tuli, en oikein tiennyt, miten sitä pitäisi käyttää.

Näin myös jotain parisuhteellisuuskriiseilyunta, jossa olimme mieheni kanssa matkalla pitkin Suomea asuntovaunulla/pikkubussilla. Olimme molemmat kyydissä ja mieheni sanoi puhelimeen, että olimme menossa Kolille. Minä suutuin, koska luulin, että olimme jo menossa kotiin ja Koli oli kaukana. Sitten älysin, että kukaan ei ohjaa autoa. Menin itse kuskin paikalle, yritin ohjata autoa metsäisessä alarinteessä ja päädyin ajelemaan keskelle jotain kotieläinpihaa, jossa käveli kukkoja, kanoja, hanhia, sikoja ja kaneja ja niiden välissä oli pienistä valkosipuleista rakennettuja aitoja.

Näin sellaistakin unta, että menin lapseni kanssa uimarantaan. Hän pulahti tyytyväisenä uimaan, mutta sitten totesin, että se olikin suolaista merivettä, eikä missään näy suihkua, jolla veden voisi huuhdella pois. Äkkiä tulikin pilkkopimeää, alkoi sataa lunta ja kaikki ihmiset olivat kadonneet.... unessa söin myös sinistä pitsaa ja näin nuoren Juice Leskisen juomassa sinistä virvoitusjuomaa.

Seksikäs pörröpää

Olin leikkuuttanut itselleni lyhyen, hienon tukan ja olin ystäväni Jatan kanssa saunassa. Hänellä oli mukanaan pakkaus hiusväriä. Hiuksista piti tulla kauniin sinertävän punaiset. En ole värjännyt hiuksiani koskaan, mutta unessa päätin kokeilla. Tunsin, kuinka väri poltteli päänahkaani. Lopputuloksena tukastani tuli valkaistun näköinen, oranssi ja siinä roikkui joitain ikäviä vaaleita möykkyjä. Kun yritin kammata niitä pois, tukka lähti ja olin melkolailla kalju.

Iso käsi

En tiedä, mitä vasemmalle kädelleni oli tällä kertaa tapahtunut, mutta alkuperäisen käteni paikalla oli sirompi, tummempi ja vahvakyntisempi käsi. Ranteen ympärillä oli sievä arpi. Päättelin nimettömän pituudesta, että käsi oli todennäköisesti kuulunut miespuoliselle henkilölle. Kuulema Martti Servo oli lahjoittanut käden minulle, vaikkakaan se ei ollut hänen omansa.

Ravintola Kesäpaita

Olin Washington DC:ssa serkkuni perheen luona. Haukuin heidän valkoista keittiötään tylsäksi ja persoonattomaksi. Kun keittiötä tarkasteli lähemmin, se olikin hieno ja värikäs, mutta en enää tohtinut sanoa mitään, kun olin sitä ensin haukkunut. Sitten olinkin New Yorkin metrossa, ja yritin ostaa sieltä lipun Vantaan Tikkurilaan, jotta pääsisin kotiin. En onnistunut, mikä turhautti minua suuresti ja takanani tungeksi jonossa vihaisia ihmisiä. Päätinkin mennä äitini kanssa ravintolaan.

New Yorkissa oli kuuluisa suomalainen ravintola "Kesäpaita". Menimme sinne, koska äitini piti siitä, että ruokalista oli saatavana suomenkielisenä. Tarjoilija ohjasi meidät pöytään. Pöydässä oli katettu jokaiselle ruokailijalle lautasellinen vettä. Aivan aluksi piti kastaa nenänpäänsä sinapissa, upottaa naamansa lautasella olevaan veteen ja sillä lailla pestä naamansa. En ymmärtänyt mokomaa, mutta ravintolan omistajan mukaan se oli erittäin suosittu suomalainen tapa. Lisäksi ravintolapöytien välissä oli pieni sauna, jotta ruokalajien välissä pääsi käymään suomalaiseen tapaan saunassa.

Kesäkuun erikoinen

Jääkaapista piti syödä jämäruokia pois. Minun piti syödä lasipurkissa oleva, suolaliemeen säilötty, noin grillimakkaran kokoinen ihmislapsi tai sikiö. Se inhotti minua, joten käärin sen tortillaletun sisään juuston ja jonkin kastikkeen kanssa ja pistin mikroaaltouuniin. Valitettavasti pää ja pienenpienet pikkuvarpaat näkyivät yhä. Yritin syödä sieltä ympäriltä, mutta jossain vaiheessa pakottauduin leikkaamaan jalat nilkoista poikki ja syömään. Siinä vaiheessa huomasin, että lapsi näytti ihan selkeästi hengittävän. Kauhistuin entisestään ja ajattelin, että minun on leikattava siltä pää irti terävällä veitsellä ja heitettävä koko annos roskiin, sillä en millään pystyisi sitä syömään. Se juustokin maistui pahalta.

Neljän tähden illallinen

Surku Savolainen oli työpaikan häppeninkissä ja palautui sieltä kotiin hieman puolenyön jälkeen. Jostain syystä nukahtamisen jälkeen Surku oli yhä samassa häppeninkissä ja lähdössä neljän hengen porukassa jatkoille syömään. Ensin piti mennä kauppaan... Yksi henkilö hyppäsi pöydälle ja sai raivokohtauksen, jota toinen henkilö yritti rauhoitella. Halusin kotiin, mutta päädyin autokyydissä lentokentälle, jossa minulle esiteltiin lentokonepesulaa.

Puskapahetta

Meidän vessamme oli kerrassaan upea. Siellä oli suuret, ruusukuvioiset lasi-ikkunat, joiden läpi valo siivilöityi ihmeellisesti ja WC-istuin muistutti valtaistuinta. Ihmettelin kuitenkin, miksi huoneen yhteydessä oli toinenkin tila, jossa oli puhujanpönttö ja mikrofoni. Jos joku siellä puheita pitäisi, olisi kuulijana korkeintaan hän, joka käymälässä asioi.

Saunassamme kävi kummia vieraita. Ensin 12 lapsen perhe ja sitten joku kolmen miehen seurue, joita kukaan ei tuntenut. Kukaan ei silti välittänyt. Miesseurue tilasi kolme pitsaa, kaikki eri paikoista. Ihmettelin, miksei niitä voinut yhdestä paikasta tilata.

Semmoinen juhannus, ennustaa Surku Savolainen.

Unipäiväkirjauni

Toukokuu taisi mennä. Kyllä minä olen saanut nukuttua ihan riittävästi ja nähnyt paljon unia, vauva ei ole pitänyt valveilla. Kuitenkin homma menee niin, että kun herään, minut yleensä komennetaan hereille ja joudun tekemään jotain ihan muuta, kuin makailemaan sängyssä ja kertaamaan, mitä tuli uneksittua. Semmoinen edistää unien unohtumista kummasti.

Eräänä yönä näin unta, että tapasin livenä unipäiväkirjani ainoan aktiivisen (ts. ainoan, jolta saan joskus palautettakin) lukijan. Kerroin uneni hänelle suullisesti ja olin tyytyväinen. Nythän niitä ei tarvitse enää kirjoittaa. Näin myös unta, että minut pyydettiin mukaan johonkin ravintolaesitykseen. Heräsin välillä, ja kirjoitin siihenastisen uneni tänne. Sitten kirjoitin näin: "nyt jatkan untani, minkähänlainen esitys on luvassa". En sitten nähnyt koko esitystä koskaan.

Joitain toukokuussa nähtyjä unia

• Menin lääkärille, koska maha-alueeni oli raskauden jäljiltä oudon kova ja iso. Kun paitani nostettiin, havaittiin, että vatsaan oli ilmestynyt toinen naama. Samannäköinen kuin omani, mutta isompi. Pystyin ilmeilemään sillä vähän, kun oikein yritin. Lisäksi sinne oli ilmestynyt kaksi ylimääräistä kättä. Jäisin ilmeisesti sellaiseksi loppuiäkseni. Friikkisirkukseen ehkä...
• Mieheni oli ostanut meille uuden talon Kirkkonummelta, paikasta nimeltään "Lastilahti". Talo oli rotisko, tontti upea, ulkorakennuksessa oli valtava ja hieno sauna, jossa oli jostain syystä sisällä joulukuusi. Vastapäätä oli venesatama, jonne oli kokoontunut kirahvin muotoisia veneitä.
• Hotelliunia, hissiunia, vesiliukumäkiunia. Paljon niin kummallisia unia, ettei niitä osaa selittää edes auttavasti.
• Kiellettyä intiimiä läheisyyttä jonkun valtavan, lihaksikkaan, siniseksi maalatun "vartijakastiin kuuluvan" henkilön ja väsyneen äiti-ihmisen välillä kummallisessa poterossa
• Kissaemo, joka imetti kolmea kissanpentua, kahta koiranpentua ja kolmea rottaa. Kissanpentujen silmät olivat lampaan silmien näköiset, eli pupilliaukko vaakasuorassa.

Kaksi puolta

Oli mies, joka oli sahannut puita moottorisahalla. Moottorisaha oli juuttunut kiinni hänen käteensä. Siinä huitoessaan hän sahasi itsensä kahteen osaan, etupuoli ja takapuoli sievästi irti toisistaan. Koko juttu oli tallentunut videolle ja sitä näytettiin jossain "Hauskat kotivideot" -tyylisessä showssa, jonka juontaja oli pukeutunut hopeanväriseen, kimaltelevaan frakkiin ja vaaleanpunaiseen paitaan. Minusta se ei ollut hauskaa, mutta eipä tuossa mitään. Toinenkin mies sahasi itsensä samaan tapaan halki ja sitten puoliskot yhdistettiin niin, että etupuoli ja takapuoli olivat eri ihmisestä, ja saatiin ihan uudenlaiset tyypit elävien kirjoihin. Puoliskot yhdistyivät toisiinsa melko hyvin, mutta sormenpäät tuppasivat harottamaan kuin nauravat nakit. Sormusten ja kumilenkkien avulla ne sai kuitenkin asettumaan ja ajan kanssa ne paranivat. Joku vitsaili, että isästä tulikin nyt isäpuoli.

Shown vetäjä suunnitteli kierossa mielessään, että hän houkuttelee yhden työntekijänsä temppuun, jossa heidän päänsä leikataan irti ja alaruumiit vaihdetaan, ihan tilapäisesti tietenkin. Oikeasti hän suunnitteli, että pitäisi itsellään paremman vartalon ja tappaisi kaverinsa. Toinen, nallekarhumaisen sympaattinen heppuli suostui, mutta halusi korvaukseksi "penis in, penis out". Shown vetäjä päätti suostua... Näin Surku Savolaisen unissa tarjoiltiin (taas) miespuolisten henkilöiden välistä seksiä. Jäljestäpäin shown vetäjä (joka olinkin tässä vaiheessa minä, unen näkijä) alkoi syleillä ja halailla "nallea" ja huomasikin olevansa hellyyden ja suuren rakastumisentunteen vallassa ja ah ja voih, kuinka hänen aikaisemmat, kamalat suunnitelmansa alkoivat aiheuttaa tunnontuskia ja pahaa oloa. Juuri kun hän oli löytänyt kauneuden elämäänsä...

Ehkä hieman sekavahkoa

No ainakin minä rakensin Lego-palikoista ikkunaseinän, mutta palat eivät riittäneet kaikkiin seiniin... mutta se rakennelma olikin iso karuselli, joka oli kattoterassilla... ja ulkona räjäyteltiin pommeja... jotka olivatkin vain ilotulitteita... mutta pohjakerroksessa kuvattiin homopornoa ja minä lupasin viedä niille apuvälineitä... jotka olivat lyhyitä muovilangan pätkiä ja flanellista revittyjä ohuita suikaleita... ja luin faktana, että George Washington katsoi televisiosta 15 minuuttia kestävän dokumentin Wilhelm Tellistä... ja Iina Kuustonen söi kahvilan tiskiltä suklaapatukan ja suklaamunan ja valehteli kassahenkilölle olevansa pissitulehduksesta kärsivä lapsi ja kassahenkilö heltyi ja tarjosi vielä pullaakin... ja minun piti mennä hissillä kerrokseen 2 tai 3, mutta meninkin S-kerrokseen... ja kaikenlaista muuta hämärää... taidan olla hieman huonosti nukkunut...

Mmmmagnum

Jäätyneen järven rannassa oli kolme laituria. Jokaisen laiturin viereen oli tehty avanto. Ensimmäiselle laiturille tuli saunasta nainen, joka halusi pulahtaa avantoon. Valitettavasti hän liukastui, kaatui selälleen jäälle, ei päässyt enää ylös ja paleltui hitaasti kuoliaaksi. Toiselle laiturille tuli nainen, joka pulahti avantoon, mutta hänen jalkansa juuttui pohjaan kiinni. Hänkin paleltui kuoliaaksi, eivätkä he voineet auttaa toisiaan. Kolmannelle laiturille tuli nainen, joka söi hekumoiden Magnum-puikkoa, eikä hän tiennyt mitään kahden naapurilaiturin tapahtumista.

Kaksi palaa

Olin tulostuttanut itselleni hienon julisteen, jossa isopäinen (pään ja vartalon suhde 1:1) Darth Vader -hahmo soittaa mustaa sähkökitaraa. Kuva oli ihan kauhea pikselisössö, eihän sillä mitään tehnyt.

Tutkin varpaitani ja meinasin hieman leikata isovarpaan kynttä, joka näytti huonolta. Tarkemmin katsomalla huomasin, että kynnen alla oli tyhjää ja melkein koko varvas oli ontto ja melkoisen vastenmielinen.

Synnytyksen jälkeen

Surku Savolainen selvisi synnytyksestä, samoin jälkeläinen. Jostain syystä kuitenkin unet ovat edelleen varsin katkonaisia ja epämääräisiä... Sairaalassa ollessani ainoa varsinainen pidempi unenpätkä oli ylevä: työkaverihenkilö rusikoi toisen työkaverihenkilön metalliputkella mustasukkaisuuspuuskassa. Sen jälkeen he olivat kuitenkin taas kavereita. Minä olin mukana polkupyörällä, mutta ilmoitin että nyt en enää kestä tällaista ja poistuin.
Kotona näin unen, että juuri kun olin saanut vauvan rauhoittumaan, minulle kannettiin toinen ja sanottiin, että nyt voin alkaa huolehtia molemmista. En oikein ilahtunut.

Matkalla

Surku Savolaisen synnytys lähestyy uhkaavasti, mutta viime yön unenpätkäni muodostivat pitkästä aikaa hieman isomaan kokonaisuuden. Se ei tosin ollut kaikin puolin paras mahdollinen uni, mutta kuitenkin. Olin hotellissa ja osana ryhmää, vaikka en tiennyt mitä ryhmää. Yksi ryhmä koostui työkavereistani (joista vain yksi oli oikea työkaverini, loput entisiä koulututtuja tai tuntemattomia), toinen ryhmä oli vanhahkoja, kovaäänisiä naisia. En tiennyt kuuluinko kumpaankaan ryhmään, mutta kolmas potentiaalinen ryhmä olikin ulkomaalaisia turisteja. Unen alkuosa koostui siitä, kun yritin ottaa selville missä minun pitäisi olla/syödä/nukkua, eikä se missään vaiheessa oikein selvinnyt. Laitoin suuhuni ison palan rasvaista lenkkimakkaraa, menin ruokailuun, vaikka en tiennyt, oliko minulla oikeus, soitin vanhoilla sähköuruilla, jouduin hoitamaan sairaita vanhuksia, joiden hoitajat olivat häipyneet paikalta, askartelin "lihasmatoja" pienistä rakennuspalikoista... Lopulta olin bussissa matkalla toiseen hotelliin ulkomaisten turistien seurassa. Päälläni oli kullankimalteinen iltapuku, ikkunasta näkyi upean värikäs, taianomainen metsä ja olin onnellinen, koska pääsisin pian nukkumaan... ja juuri silloin älysin, että laukkuni ja kaikki henkilökohtaiset tavarani olivat unohtuneet sinne ensimmäiseen hotelliin...

Taas säärikarvoja

Olin osallistumassa peruskoulun kevätjuhlanäytelmään erään työkaverihenkilön (joka myös "siunatussa tilassa") kanssa. Esitystä varten olin ostanut kaksi teatterimiekkaa. Itselleni olin valinnut pitkän ja suoran miekan, työkaverihenkilölle hieman lyhyemmän ja käyrän. Jostain syystä juoksimme pitkin tietä miekat ojossa kohti näytelmäharjoituksia ja minua alkoi huolestuttaa, koska miekat näyttivät erittäin teräviltä ja sohimme niillä huolimattomasti. Pysähdyin kesken matkan ja kokeeksi sivalsin miekan terällä säärtäni pitkin. Huusin muutkin katsomaan. Terä oli leikannut säärikarvat siististi pois.

Jalat ovat kipeinä joka yö

Kätilö katsoi ultraäänitutkimuksessa, että kohdussani oli ihmistaimen lisäksi ainakin yksi kalan, yksi kissan ja yksi hevosen sikiö. Kala ja kissa kuulema saattaisivat kehittyä elinkelpoisiksi yksilöiksi synnytykseen mennessä, mutta hevonen ei millään ehtisi. (Eikä mahtuisi, ajattelee Surku herättyään, mutta unessa se ei ollut oleellinen asia.) Mitään eläimiin sekaantumista taustalla ei ollut, vaan joillakuilla on kuulema taipumus sellainen, että raskauden aikana pienikin kosketus eläimiin voi aiheuttaa moista. Hyvin harvinaista, mutta ei lainkaan tavatonta... Kaduin, että olin ohimennen käynyt katsomassa yhtä hevosta, vaikka en normaalielossani kovin usein hevosia edes näe. Ihmettelin asioiden saamaa käännettä, kun vatsanpeitteiden läpi pisti jokin terävä piikki (oliko siellä jokin terävänokkainen lintukin, joka meinasi kuoriutua?) ja lapsivedet alkoivat tihkua läpi. Se sattui.

Tekniikan ihme

Mieheni oli ostanut sähköparranajokoneen, jossa oli kolmen asemasta kolmekymmentä ajopäätä. Kysyin, miten sitä oikein käytetään. "Terät naamaa päin", vastasi hän.

Surku Savolaisen synnytystraumat

Juuri ennen heräämistä unessani oli mies, joka selitti, että parasta maailmassa on päästä tuoreeltaan hyväksikäyttämään synnytykseen kuolleen äidin ruumista, varsinkin jos myös vauva kuoli samalla. Onneksi kuitenkin tyhjä jätesäkki tuntuu melkein yhtä hyvältä.

Jep.

Synnytyselimet hallitsevat

Kirjoitin hiljattain, että olen välttynyt synnytysunilta. Enää en voi sanoa niin. Viikonlopun aikana synnytin ainakin kolmesti. Lisäksi syytän raskautta siitä, että olen nähnyt niin groteskeja seksiunia, että ne ovat joutuneet sensuurin saksien silppuamiksi täällä. Yhdessä unessa viettelin päällekäyvän hyökkäävästi erään naispuolisen työkaverin, jota kohtaan tunsin unessa jonkinlaista halveksuntaa ja jota pidin "helppona nakkina"... Toisessa unessa jouduin koekaniiniksi johonkin rasitustestiin, jossa kokeiltiin kuinka paljon erilaisia värähteleviä ja sykähteleviä seksileluja yksilö voi enimmillään kestää yhtä aikaa. Se ei ollut edes kovin mukavaa se.

Ihmissyöntä

Sekavassa unessani olin aluksi jossain ulkomailla rauhanturvatehtävissä yhden toisen henkilön kanssa. Meillä oli jos jonkinlaista (sänky)touhua rähjäisessä, roskaisessa, pommitetun näköisessä huoneistossa. Kun palasin kotiin (ts. lapsuuskotiini, joka unissani lähes aina nykyisen kotini asemassa) siellä oli mm. entisen työpaikkani johtajia ja sekalainen porukka muutakin väkeä, joka tuntui olevan humalassa/karapulassa/aineissa kautta linjan. Olin jättänyt lapseni heidän hoitoonsa ja se kauhistutti minua, vaikka lapsi vaikuttikin iloiselta ja tyytyväiseltä.

Jossain vaiheessa yksi nuorehko heppu tuli kertomaan, että hänellä on aivan mahtavan upea idea. Jos joku paikallaolija luopuisi vapaaehtoisesti hengestään, niin hän voisi valmistaa hänen ruhostaan ruokaa tarjottavaksi muille. Idea ei saanut laajempaa kannatusta, mutta yksi naishenkilö innostui ajatuksesta ja toinen, jonka tunnistin Wilma Schlizewskiksi, tarjoutui vapaaehtoiseksi. Minä kuuntelin tyrmistyneenä, kuinka heppuhenkilö selitti, että voisi täyttää lihan viinirypäleillä ja grillata. Naisheppuli sanoi, että on allerginen viinirypäleille, mutta ei se mitään; jos täytettä on vain kaulasta alaspäin, hän voi syödä pelkät poskilihat. Läksin lapseni kanssa pois tilanteesta ja ihmettelin, että tuolla omalla takapihallaniko he sen tekevät. Kuulin jossain vaiheessa kauheaa huutoa, mutta kun menin katsomaan, kaikki olivat toistaiseksi elossa. Sitten menin puhumaan heille järkeä, että eihän se liha ole heti hyvää, vaan se pitää riiputtaa ja säilyttää asianmukaisesti ja joku ammattitaitoinen teurastaja kyllä pitäisi saada asialle. He suostuivat tekemään ihmissyöntikokeensa jossain muussa paikassa. Lopulta he taisivat tyytyä siihen, että Wilma Schlizewskiltä irrotetaan vain toinen käsivarsi, jotta hänen ei tarvitse koko elämästään luopua.

Ihmeellinen on ihmisruumis

Olin osallistumassa johonkin peliin tai esterataan tai vastaavaan… juttuun, joka eräällä tavalla simuloi ihmisen ruoansulatuskanavaa. Tarkoituksena oli kulkea tunnelia pitkin väärään suuntaan, ”peräaukosta suuhun”, ja onnistua ylittämään kaikki esteet, jotka olivat erilaisia ihmisten muodostamia ”tiesulkuja”. Jos yhtäkään ihmistä kosketti, sai haitallisen bakteeritartunnan tms., eikä suoritusta hyväksytty. Aikani jaksoin hyppiä, pomppia ja juosta ihmisten ohi ja yli, mutta puolivälissä väsähdin ja ajattelin, että mitä väliä onnistunko, kunhan pääsen pois tästä tunnelista.

Eräässä unessa olin menossa lääkärin vastaanotolle. Lääkärin piti tehdä sisätutkimus liittyen tulevaan synnytykseen. Tutkimus tehtiin veden alla järvessä niin, että pidin laiturin reunasta kiinni. Minun piti ottaa housut pois, mutta se ei vielä riittänyt. Minun piti jotenkin kummallisesti nylkeä koko alaruumiini ja jättää irvokkaan näköiset ”nahkasukkahousut” laiturille odottamaan. Se ei ollut oikein mukavaa, mutta kun katselin laiturilla olevia säärikarvojani, tunsin suurta ylpeyttä siitä, kuinka tummat ja tuuheat ne olivat. Paljon komeammat kuin reaalimaailmassa...

Vaikka olen raskaana, olen jostain syystä nähnyt hyvin vähän vauvaunia, enkä oikeastaan vielä ensimmäistäkään synnytysunta. Yhdessä unessa minulla oli vauva, jota päätin imettää ulkona talvipakkasessa. Vauva jotenkin telakoitui kiinni rintaan (siitä kuului samanlainen ääni, kuin vaikkapa auton turvavyön kiinnittämisestä) eikä sen jälkeen hievahtanutkaan. Ihmettelin, mitä tapahtuu.

Kallonkutistajan hommia

Minulla oli hallussani pieni muovinen salkku, jonka sisällä oli 12 irtileikattua ihmisen päätä. Päät olivat vain vähän pingispalloa suurempia, mutta aitoja. Tunnistin, että mukana olivat mm. viihdeohjelma Putouksen näyttelijöiden päät. Minulla ei ollut oikein käsitystä, miten salkku oli päätynyt minulle, mutta sen tiesin, että sen sisältö oli laiton ja joutuisin vankilaan, jos jäisin kiinni. Minun pitäisi siis hankkiutua salkusta eroon, mutta miten? En voisi vain heittää sitä roskiin, koska joku saattaisi löytää sen. Minun piti haudata salkku maahan, mutta eihän se onnistuisi, koska maa oli jäässä. Läksin siis asioimaan hautaustoimistoon. Ajattelin, ettei minun tarvitsisi kertoa mitä tai ketä olen hautaamassa, joten homma hoituisi helposti. Hautaustoimiston henkilö lueskeli joitain papereita ja luetti niitä minullakin. Kirjoitusten lopussa oli kirjainyhdistelmä ”AA” ja virkailija ihmetteli ääneen, mitä moinen mahtoi tarkoittaa. Minä lunttasin asian Internetissä ja tulin siihen tulokseen, että se tarkoittaa ”arkaluontoista asiaa” tai ”agrologista agraariasiaa”.

Poloinen poliisi

Nukuin huonosti ja liian vähän. Unessani olin jostain syystä joutunut poliisiksi ja olin tien päällä toisen poliisin kanssa. En tajunnut, miten olin päätynyt moiseen duuniin, enkä tuntenut itseäni päteväksi lainkaan. Sitten iso poliisiauto haki meidät jatkamaan työvuoroa "konttoripuolelle" ja minulle sanottiin, että yövuoro jatkuu vielä yhteen. Minulla oli hienosti palmikoidut hiukset. Olin hyvin väsynyt joten laitoin pienen patjan lattialle ja menin makuulle sen toisen poliisiheppulin viereen. Makasimme ilman paitoja peiton alla, koskettelimme toisiamme ja puhuimme hellyttelyhöpöhöpöä. Hän piti erityisesti hienoista palmikoistani. Kuulin, kuinka kolmas henkilö astui sisään huoneeseen. Sanoin "Terve, Ari. Kyllä meillä on housut jalassa", vaikka en ollut ihan varma, että onko. Sitten päädyin maalaamaan isoa posliinivaasia ja minulla oli kiire tehdä se, sillä halusin nukkumaan.

Hyljeihmisiä

Kehitin unen ja valveen rajamailla teoriaa merenneidoista... että paljon käytännöllisempää kuin olla puoliksi kala, olisi olla puoliksi hylje. Unessa kaksi naispuolista hyljemerenneitoa oli tullut maan pinnalle ja he kulkivat Helsingin keskustassa pyörätuoleilla. Alakropat oli verhoiltu neulottuihin lämmittimiin. Toimittaja haastatteli heitä ja he kertoivat millaista on olla hyljeihminen. Hyljeihmisten piti hengittää ilmaa, mutta heillä oli siihen tarkoitukseen vedenalaisia "happibaareja", joten heidän ei tarvinnut käydä pinnalla välttämättä niin usein. Toimittaja pyysi näytösluontoisesti toista merenneitoa pidättelemään hengitystään niin kauan kuin pystyy. Neidolla oli suljettavat sieraimet. Jossain vaiheessa toimittaja sanoi: "Ihmisen tekemä maailmanennätys on tässä vaiheessa rikottu jo nelinkertaisesti." Hyljeihmiset kommunikoivat vedenalaisessa maailmassa viittomien avulla, mutta osasivat puhua sujuvasti. Sitten osittain heräsinkin, mutta jatkoin puolinukuksissa ajatusleikeillä hyljeihmisistä. Ajattelin, että jos näistä oikeasti kehittäisi jotain fiktiota, niin siihen varmaan pitäisi sisällyttää kannanottoja Itämeren saastumisesta.